Mitä ammattiyhdistysliike voi oppia tiedustelutoiminnasta?

Olen Martti J. Karin fani. Hän on Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori ja tuttu Ukrainan sodan kommentaattori. Hänen YouTube -videonsa Venäjän strategisen päätöksenteon, ja valehtelun, kulttuurista on kerännyt miljoonia katsojia ympäri maailmaa. Intouduin jopa opiskelemaan turvallisuus ja strategisen analyysin -sivuainekokonaisuuden päästäkseni Martin luennoille. Myöhemmin olen myös päässyt hyödyntämään oppeja päivätyössäni Laurea-ammattikorkeakoululla Euroopan Unionin komission rahoittamassa NOTIONES -hankkeessa, jossa tutkitaan siviilitiedustelun tulevaisuuksia.

”Hyvin moni Akavan Erityisalojen ihmistieteilijä olisikin erinomainen tiedusteluanalyytikko…”

Osana sivuainekokonaisuutta opetetaan tiedustelun historiaa, teoriaa ja työkaluja. Huolimatta teknologian hurjasta kehityksestä on tiedustelutoiminta yhä ihmiskeskeistä. Vaikka tiedustelutietoa kerätään teknisin keinoin satelliitit, spektrit ja keinoäly valjastaen, on edelleen ihminen lyömätön tiedustelutiedon analysoija ja tuottaja. Ihminen on myös usein tiedustelun kohde. Ja henkilötiedustelijan tulee ymmärtää ihmisluontoa. Hyvin moni Akavan Erityisalojen ihmistieteilijä olisikin erinomainen tiedusteluanalyytikko laajoine yleissivistyksineen ja ymmärryksine ihmisen käyttäytymisestä.

Osana opintoja syvennyimme ajattelun vinoumiin. Ne syntyvät, kun vaillinainen ymmärryksemme yrittää tulkita liian kompleksista maailmaa. Tutkijat ovatkin tunnistaneet jopa 180 erilaista oikopolkua, joilla sivuutamme, valikoimme ja vääristämme dataa ympäröivästä maailmasta.

Vahvistusharhassa valikoimme ja huomaamme tietoa, joka tukee aiempaa, vallitsevaa käsitystämme asian tilasta. Todisteen hyväksymisharha on liitoksissa vahvistusharhaan. Sitä seuraten sivuutamme todisteet, jotka risteävät, ja hyväksymme helposti jopa epäilyttävät todisteet, jotka tukevat vallitsevaa käsitystämme asioista. Ryhmäajatteluharhassa ryhmän jäsenet sopeuttavat mielipiteitään ja näkemyksiään vastaamaan muun ryhmän ajattelua. Ankkurointiharhassa tulkitsemme kaikkia muita todisteita yhden valossa. Peilikuvaharhassa kuvittelemme tutkittavan henkilön tai kohteen ajattelevan ja tuntevan kuin me itse.

”… ymmärsin, miten alttiita me ammattiyhdistysliikkeen ”tosiuskovaiset” luottamus- ja toimihenkilöt olemme ajattelun vinoumiin…”

Jokainen varmasti tunnistaa vinoumia omassa arkiajattelustaan. Syventyessäni opinnoissani ihmisen ajattelun vinoumiin käsittelimme samaan aikaan Akavan Erityisalojen hallituksessa tutkimustoimintaamme ja jäsentutkimuksen tuloksia. Jäsentutkimuksen tuloksia tutkiessani ymmärsin, miten alttiita me ammattiyhdistysliikkeen ”tosiuskovaiset” luottamus- ja toimihenkilöt olemme ajattelun vinoumiin erityisesti suhteessa käsitykseemme jäsenistämme.

Mitä ammattiyhdistysliike voisi oppia tiedustelutoiminnasta? Ammattiyhdistysliike on sen jäsenet. Akavan Erityisalat on olemassa tuottaakseen lisäarvoa eli edunvalvontaa ja palveluja jäsenillensä. Olemassaolomme edellytys on tietää, mitä jäsenet ja eri jäsensegmentit ajattelevat ja tarvitsevat.

”Sorrumme vahvistusharhaa ja todisteiden sivuuttamisharhaan, mitä pidempään olemme toiminnassa olleet…”

Liiton ja yhdistysten luottamus- ja toimihenkilöt ovat alttiita ajautumaan kaikkiin yllä olevista harhoista. Jos kuvittelemme peilikuvaharhan mukaisesti, että me olemme edustava otos jäsenkunnasta ja tiedämme siten, mikä arkkijäsenelle on parasta, olemme kaukana jäsenlähtöisyyden ideaalista. Vaarana on päätyä luomaan palveluita, jotka palvelevat vain meitä itseämme.

Joskus ankkurointiharhan mukaisesti keskitymme pariin negatiiviseen jäsenyhteydenottoon ja jätämme huomiotta lukuisat positiiviset kyselyvastaukset. Sorrumme vahvistusharhaa ja todisteiden sivuuttamisharhaan, mitä pidempään olemme toiminnassa olleet ja mitä vankemman käsityksen olemme jäsenistämme luoneet.

Ellemme ole valmiita aika-ajoin tietoisesti tunnistamaan ja haastamaan käsityksiämme jäsenistä, meillä ei ole mahdollista tunnistaa vallitsevia ajattelun vinoumiamme. Jos taas emme uskalla nostaa risteäviä ajatuksia esiin, tuotamme haaleita tai kovaäänisimmän työkaverin näkemyksiä asioista.

”Tiedustelutoimi tarjoaakin kahta helppoa lääkettä vinoumien hillitsemiseen: tiedostamista ja stukturoituja työkaluja.”

Ajattelun vinoumat ovat välttämättömiä kompleksisessa todellisuudessa. Me kaikki syyllistymme niihin arkitoimissamme. Niiden negatiivisia vaikutuksia voidaan kuitenkin pienentää. Tiedustelutoimi tarjoaakin kahta helppoa lääkettä vinoumien hillitsemiseen: tiedostamista ja stukturoituja työkaluja.
Liittoyhteisömme kannattaa jatkaa etnografisten menetelmien käyttöä työkaluina.

Ne ovat kyselyitä, haastatteluita, tarkkailua ja jäsenten osallistavia työpajoja, joilla syvennetään järjestelmällisesti ymmärrystä heterogeenisesta jäsenkunnasta. Tulokset tulisi luokitella, analysoida, arvottaa ja dokumentoida kurinalaisesti. Tulosten valossa on kyettävä käymään avointa keskustelua ja risteävien näkemysten esittämiseen tulisi jopa rohkaista.

Meidän luottamus- ja toimihenkilöiden kannattaisi myös yksilö- ja ryhmätasolla tiedostaa vinoumat. Meille ei välttämättä tule mieleenkään haastaa vallitsevaa, turvallista käsitystä asioista. Silti, joskus herätteenä toimii törmääminen risteävään tietoon, vaikkapa Akavan Erityisalojen jäsentutkimukseen.

Voisimme liitossa ja yhdistyksissä luoda areenoita viikkopalavereissa tai kehittämispäivissä käydä dialogia vinoumista. Tutkimusten mukaan usein organisaatiot epäonnistuvat juuri kriittisessä keskustelussa. Tähän tulisi erityisesti johdon rohkaista, vaikka roolipelaten (ks. Devils Advocate). Lopputuloksena saattaa olla tajunnan tai ainakin vinoumat räjäyttäviä oivalluksia!

Teksti: Pasi Hario

Kirjoittaja aloitti vuoden 2023 alussa Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajana. Hario työskentelee päivätöissä Laurea-ammattikorkeakoululla Reslab -tutkimustiimin vetäjänä, projektipäällikkönä ja ennakoinnin opettajana. 

Ota yhteyttä Pasiin!